Mitä suomalaiset ikävöivät Suomesta ulkomailla asuessaan

Kysy suomalaiselta ulkomailla asuvalta, mitä tämä kaipaa kodista, etkä saa nopeaa vastausta. Saatat kohdata tauon. Hieman etäisen katseen. Sitten lopulta jotain täsmällistä – koivun tuoksun kuumassa saunassa, metsän erityisen hiljaisuuden talvella, palan Fazerin suklaata syötynä kylmänä aamuna. Suomalainen koti-ikävä ei ole epämääräistä kaihoa. Se on täsmällistä. Ja tämä tarkkuus kertoo paljon siitä, mitä on olla suomalainen.

Sadoille tuhansille Suomen ulkopuolella asuville suomalaisille koti ei ole vain paikka. Se on joukko tunteita ja rituaaleja, joita on aidosti vaikea jäljitellä muualla. Tässä on, mitä esiin nousee kerta toisensa jälkeen, kun ulkosuomalaiset puhuvat siitä, mitä he kaipaavat.

Sauna

Tämä ei ole yllätys, mutta sen syvyys on aina. Kyse ei ole pelkästään kuuman huoneen kaipauksesta. Kyse on saunan viikolle antaman rytmin kaipaamisesta. Perjantaisauna. Joulusauna. Perhesauna, jossa ei paljon puhuta eikä tarvitsekaan.

Suomessa sauna on kulttuurinen instituutio – paikka rehellisyydelle, rentoutumiselle ja rauhalliselle yhdessäololle. Suomen ulkopuolella, vaikka löytäisikin saunan, se harvoin tuntuu samalta. Lämpötila on väärä. Ihmisiä on liikaa. Joku alkaa puhua työstä. Suomalaiset ulkosuomalaiset kertovat: he eivät kaipaa kuumuutta. He kaipaavat ilmapiiriä.

Metsät, järvet ja aito hiljaisuus

Suomessa on yli 180 000 järveä ja Euroopan tiheimmät metsäpeitteet. Monille suomalaisille luonto ei ole viikonloppuharrastus – se on perusasia. Ulkona kävely, marjojen poimiminen, järvessä uiminen tai yksinkertaisesti puiden keskellä seisominen on kietoutunut arkeen tavalla, jota on vaikea kuvailla sellaiselle, joka ei ole kasvanut sen parissa.

Suomalaisia ulkosuomalaisia eniten hätkähdyttävä asia ei kuitenkaan ole maisema. Se on hiljaisuus. Suomen luonto on aidosti hiljainen tavalla, jolla useimmat maat eivät ole. Ei taustalla olevaa liikenteen huminaa, ei kaukaisia ääniä, ei melua täyttämässä tilaa. Vain puita, vettä ja omien askelten ääntä. Sellainen tyyneys muuttuu syvästi kaipaamaksi, kun sitä on elänyt ilman.

Suomalainen ruoka

Suomalaisella ruoalla ei ole samaa kansainvälistä profiilia kuin ranskalaisella tai italialaisella keittiöllä, mutta se ei tee siitä yhtään vähemmän kaivattua. Asiat, joita suomalaiset ulkosuomalaiset kaipaavat, ovat yleensä spesifisiä ja kääntymättömiä: salmiakin terävä suolaisuus, karjalanpiirakan tiivis lohdutus, suomalaisen ruisleivän puhdas karvaus, Fazer Sininen suklaalevyn rauhallinen täydellisyys.

Mämmiä pääsiäisenä. Suolaisia lakritsiherkkuja elokuvateatterissa. Mustamakkaraa Tampereen torilta. Nämä eivät ole luksusruokia. Ne ovat tavallisia ruokia, joihin liittyy valtavasti kontekstia, eikä se konteksti kulje mukana. Niitä voi joskus löytää suomalaisista kaupoista ulkomailla, ja suomalaiset ulkosuomalaiset tekevät paljon työtä sen eteen.

Suomalaisten tapa kommunikoida

Yksi oudoimmista asioista, joita suomalaiset ulkosuomalaiset raportoivat kaipaavansa, on hiljaisuus. Ei metsien luonnollinen hiljaisuus, vaan sosiaalinen hiljaisuus – suomalaisten mukavuus olla puhumatta, kun ei ole mitään erityistä sanottavaa.

Monissa maissa ihmisten välinen hiljaisuus tulkitaan kiusalliseksi. Joku täyttää sen. Suomessa hiljaisuus on seuralaista. Voit istua ystävän kanssa puhumatta, ja molemmat osapuolet ymmärtävät tämän merkitsevän helppoutta, ei etäisyyttä. Suomalaiset ulkosuomalaiset tuntevat usein uupumusta muiden kulttuurien sosiaalisista odotuksista – velvollisuudesta small talkiin, iloisuuden esittämiseen, jokaisen tauon täyttämiseen. Vuosien ulkomailla asumisen jälkeen monet sanovat, että eniten he odottavat kotiin palatessaan helpotusta siitä, ettei tarvitse selittää, että hiljaisuus on aivan ok.

Vuodenajat

Suomen vuodenajat ovat äärimmäisiä, ja suomalaisia muokkaa tämä äärimmäisyys. Talvi on pitkä ja pimeä, mutta se on myös kaunis – joulukuun iltapäivän syvä sininen klo 15, tapa, jolla tuore lumi hiljentää kaupungin, sisällä olon erityinen viihtyisyys, kun ulkona on 20 astetta pakkasta.

Ja sitten on kesä. Valkoiset yöt. Aurinko yhä kirkkaana keskiyöllä. Tunne, että aika on venynyt ja koko maa on kollektiivisesti huokaissut helpotuksesta. Suomalaiset ulkosuomalaiset, jotka muuttavat leudompiin, tasaisempiin ilmastoihin, kuvailevat usein vuodessa olevan tasaisuutta – tunne, että mikään ei saavuta huippua tai pohjaa samalla tavalla kuin kotona. He kaipaavat sen draamaa. Kontrastia. Tunnetta, että Suomessa on aidosti neljä selkeää vuodenaikaa, joista jokainen vaatii jotain erilaista.

Suomalainen kahvikulttuuri

Suomi on jatkuvasti maailman korkeimpien kahvinkuluttajamaiden joukossa henkeä kohti, ja sen kahvikulttuuri on omaleimainen. Suomalainen kahvi on yleensä vaaleapaahtoista ja vahvaksi keitettyä. Sitä juodaan runsaasti, usein pullan – kardemummamunkin – kera ja nautitaan tietyllä kiireettömällä tavalla, jolla ei ole mitään tekemistä italialaisen espressosprintin tai brittiläisen rakentajan teen kanssa.

Kahvitauko on aito instituutio suomalaisilla työpaikoilla ja kodeissa. Se on sosiaalista painoarvoa omaava tauko – pieni päivittäinen pysähtymisen rituaali. Suomalaiset ulkosuomalaiset kaipaavat usein paitsi itse kahvia, myös sen edustamaa lupaa pysähtyä.

Kaukana kotoa oleville suomalaisille Very Finnish Problems -tuotteet ovat pieni mutta merkityksellinen tapa pitää Suomi lähellä.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä suomalaiset ulkosuomalaiset kaipaavat eniten Suomesta?

Sauna mainitaan useimmin, ja heti perään mainitaan Suomen luonto, erityisesti metsien ja järvien hiljaisuus. Suomalainen ruoka – salmiakki, Fazerin suklaa, karjalanpiirakat ja ruisleipä – mainitaan myös jatkuvasti, samoin kuin suomalainen kommunikaatiotyyli ja mukavuus hiljaisuuden kanssa sosiaalisissa tilanteissa.

Onko suomalaisena ulkosuomalaisena oleminen vaikeaa?

Monet suomalaiset ulkosuomalaiset kokevat sopeutumisen merkittäväksi, erityisesti sosiaalisten normien osalta. Suomalainen suoruus ja mukavuus hiljaisuuden kanssa voidaan tulkita väärin kulttuureissa, jotka arvostavat suorituskeskeisempää sosiaalisuutta. Myös fyysinen ympäristö on vaikea korvata – harvat maat tarjoavat saman yhdistelmän luontoa, hiljaisuutta ja vuodenaikojen kontrastia kuin Suomi.

Millaista on suomalainen koti-ikävä?

Suomalainen koti-ikävä on yleensä pikemminkin täsmällistä kuin epämääräistä. Suomalaiset kaipaavat usein tiettyjä asioita tarkoin yksityiskohdin – tiettyä ruokaa, tiettyä vuodenaikaa, saunan tunnetta kylmän uinnin jälkeen. Kyse on vähemmän ihmisten abstraktista kaipauksesta ja enemmän arkipäiväisen suomalaisen elämän aistillisen ja kulttuurisen tekstuurin kaipauksesta.

Kuinka monta suomalaista asuu ulkomailla?

Arvioiden mukaan noin 300 000 – 350 000 suomalaista asuu pysyvästi Suomen ulkopuolella, ja merkittäviä yhteisöjä on Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa. Monet ylläpitävät vahvaa suomalaista identiteettiä ja yhteyksiä suomalaiseen kulttuuriin koko ulkomailla oleskelunsa ajan.

Mitä suomalaisia ruokia voi ostaa Suomen ulkopuolelta?

Fazerin suklaata on saatavilla monissa kansainvälisissä supermarketeissa ja verkkokaupoissa. Salmiakkia ja suomalaisia lakritsituotteita voi löytää skandinaavisista ruokakaupoista ja verkosta. Suomalaista ruisleipää ja karjalanpiirakoita on vaikeampi löytää, mutta niitä on saatavilla kaupungeissa, joissa on suomalaisia tai pohjoismaisia yhteisöjä. Jotkut suomalaiset ulkosuomalaiskaupat ja verkkokaupat ovat erikoistuneet suomalaisten ruokien kansainväliseen toimittamiseen.