Sensana saunominen: 14 tieteellisesti todistettua terveyshyötyä

Suomessa on noin kolme miljoonaa saunaa, kun asukkaita on 5,5 miljoonaa. Saunoja on melkein jokaisessa kotitaloudessa, mikä kertoo jotain siitä, miten suomalaiset suhtautuvat asiaan. Sauna ei ole täällä kylpylän mukavuus, vaan se on osa infrastruktuuria. Osittain tämä johtuu perinteistä ja kulttuurista, joita on käsitelty perusteellisesti Suomalainen saunakulttuuri -sivulla, mutta osittain kyse on yksinkertaisesti siitä, että saunat ovat aidosti hyödyllisiä. Tiede on nyt päässyt perille siitä, mitä suomalaiset ovat tienneet vuosisatoja.

1. Sydän- ja verisuoniterveys

Säännöllinen saunominen on yhdistetty pienentyneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin. Kuuma altistus saa verisuonet laajenemaan, mikä alentaa verenpainetta ja nostaa sykettä tavalla, joka muistuttaa kohtuullista aerobista liikuntaa. Pitkäaikaisessa suomalaisessa tutkimuksessa todettiin, että miehillä, jotka käyttivät saunaa neljästä seitsemään kertaa viikossa, oli merkittävästi alhaisempi kuolemaan johtavien sydän- ja verisuonitautien määrä kuin niillä, jotka käyttivät sitä kerran viikossa.

2. Parempi verenkierto

Kuumuus ohjaa verta ihoon ja pois sisäelimistä, mikä parantaa ääreisverenkiertoa. Saunasta poistumisen jälkeen, erityisesti kylmän pulahduksen jälkeen, verenkierto reagoi voimakkaasti. Kuumuuden ja kylmyyden välinen kontrasti on osa sitä, mikä tekee suomalaisesta saunaperinteestä erityisen tehokkaan.

3. Stressin lievitys

Saunassa vietetty aika alentaa kortisolitasoja ja laukaisee endorfiinien vapautumisen. Kuumuuden, hiljaisuuden ja suomalaisessa kontekstissa vähäisen keskustelun odotuksen yhdistelmä luo olosuhteet, jotka ovat aidosti palauttavia. Sauna on yksi harvoista paikoista, joissa suomalaiset istuvat hiljaa tuntematta tarvetta tehdä mitään muuta.

4. Tehostunut keuhkojen toiminta

Saunan lämmön ja höyryn on osoitettu auttavan hengityselinsairauksissa. Lämmin, kostea ilma voi helpottaa hengitystä lievää astmaa tai kroonista keuhkoputkentulehdusta sairastavilla. Säännöllinen käyttö on yhdistetty flunssan ja ylempien hengitystieinfektioiden harvenemiseen.

5. Detoksifikaatio

Hikoilu on yksi kehon ensisijaisista mekanismeista kuona-aineiden poistamiseksi. Saunassa tuotetun hien määrä on merkittävästi suurempi kuin normaalioloissa. Tämä auttaa poistamaan aineenvaihduntajätteitä ja rajoitetussa määrin joitakin ympäristömyrkkyjä. Oikea nesteytys saunomisen jälkeen on välttämätöntä.

Sauna palkitsee johdonmukaisuuden, ei tilapäisyyden. Tässä on joitakin malleja niille, jotka ovat tehneet siitä tavan.

6. Kivunlievitys

Kuumuus rentouttaa lihaksia ja parantaa verenkiertoa nivelissä ja sidekudoksissa. Saunominen on yhdistetty kivun lievittymiseen reumatoidiartriittia ja kroonisia tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavilla. Lievitys ei ole pysyvää, mutta se on johdonmukaista ja riittävän hyvin dokumentoitua otettavaksi vakavasti.

7. Painonhallinta

Saunominen nostaa sykettä ja tasaisissa lämpötiloissa voi hieman lisätä aineenvaihduntaa. Se ei korvaa liikuntaa, ja välittömästi saunomisen jälkeen menetetty paino on suurelta osin nestettä. Säännöllinen saunominen osana aktiivista elämäntapaa edistää kuitenkin yleistä aineenvaihdunnallista terveyttä.

8. Ihon terveys

Syvä hikoilu puhdistaa ihohuokoset ja poistaa kuolleita ihosoluja. Säännöllinen saunominen on yhdistetty parantuneeseen ihon rakenteeseen ja ihosairauksien esiintyvyyden vähenemiseen. Saunomisen jälkeinen ihon tunne, puhdas, hieman punoittava, huomattavan sileä, on yksi välittömimmin havaittavista eduista.

9. Parempi uni

Kehon lämpötilan säätely on tiiviisti yhteydessä unen laatuun. Ydinlämpötilan lasku saunomisen jälkeen jäljittelee luonnollista lämpötilan laskua, joka viestittää keholle nukkumisesta. Iltaisin saunominen on luotettava tapa parantaa nukahtamista ja unen syvyyttä. Suomalaiset eivät yleensä valvo öisin.

10. Immuunijärjestelmän tuki

Säännöllinen altistuminen lämmölle näyttää stimuloivan valkosolujen tuotantoa ja aktivoivan immuunivasteita. Tutkimukset viittaavat siihen, että tottuneilla saunojilla on vähemmän flunssia ja hengitystieinfektioita. Mekanismia ei ole täysin selvitetty, mutta yhteys on johdonmukainen useissa tutkimuspopulaatioissa.

11. Mielenterveyden edut

Stressin vähentämisen lisäksi saunominen on yhdistetty pienentyneeseen masennuksen ja dementian riskiin. Samat pitkäaikaiset suomalaiset tutkimukset, jotka tunnistivat sydän- ja verisuonihyödyt, löysivät korrelaatioita kognitiiviseen terveyteen. Tarkka mekanismi on tutkittavana, mutta lämmön aiheuttama aivoista peräisin olevan neurotrofisen tekijän (BDNF) vapautuminen on yksi uskottava selitys.

12. Lihasten palautuminen

Urheilijat käyttävät saunoja harjoituksen jälkeiseen palautumiseen. Kuumuus lisää verenkiertoa väsyneisiin lihaksiin, mikä nopeuttaa aineenvaihduntajätteiden poistumista ja vähentää tulehdusta. Vaikutus tehostuu yhdistettäessä kylmävesikylpyyn, kontrastiterapiaan, jota suomalainen saunakulttuuri on harjoittanut vuosisatoja kutsumatta sitä sellaiseksi.

13. Joustavuus ja nivelten liikkuvuus

Kohonnut kehon lämpötila lisää sidekudoksen venyvyyttä. Venyttely saunomisen jälkeen, kun lihakset ja jänteet ovat lämpimiä, on tehokkaampaa kuin kylmänä venyttely. Jotkut fysioterapeutit suosittelevat saunomista nimenomaan iäkkäiden potilaiden liikkuvuusharjoittelun valmisteluun.

14. Pitkäikäisyys

Kattavin saunan ja pitkäikäisyyden välistä yhteyttä koskeva tutkimus, joka toteutettiin yli 20 vuoden ajan 2315 suomalaisen miehen keskuudessa, osoitti, että usein saunominen oli yhteydessä merkittävästi alhaisempaan kokonaiskuolleisuuteen. Neljästä seitsemään saunomiskertaa viikossa korreloi merkittävästi parempien tulosten kanssa kuin yksi kerta viikossa. Suomessa on maailman saunatuntemusta omaavimpia ihmisiä. Tiedot viittaavat siihen, että tämä ei ole sattumaa.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka usein saunaa pitäisi käyttää?

Tutkimukset viittaavat siihen, että suurimmat terveyshyödyt saadaan säännöllisestä käytöstä, mieluiten neljästä seitsemään kertaa viikossa. Jo kahdesta kolmeen kertaan viikossa näkyy mitattavissa olevia sydän- ja verisuonitautien sekä mielenterveyden hyötyjä verrattuna harvemmin käyttöön. Suomalainen lähestymistapa, jossa sauna rakennetaan osaksi päivittäistä tai viikoittaista rutiinia sen sijaan, että sitä pidettäisiin satunnaisena ylellisyytenä, näyttää olevan tehokkaampi malli.

Kuinka kauan saunassa tulisi oleskella?

Useimmat istunnot kestävät 10–20 minuuttia kierrosta kohti, ja välissä on jäähdyttelytaukoja. Aloittelijoiden tulisi aloittaa lyhyemmillä ajoilla ja sopeutua vähitellen. Yleispätevää sääntöä ei ole, suomalaiset yleensä oleskelevat niin kauan kuin tuntevat olevansa valmiita poistumaan, mikä vaihtelee yksilön ja tilaisuuden mukaan. Kehon kuuntelu on luotettavampaa kuin kellon katsominen.

Onko sauna turvallinen kaikille?

Sauna on turvallinen useimmille terveille aikuisille. Ihmisten, joilla on epävakaita sydän- ja verisuonisairauksia, matala verenpaine tai tietyt ihosairaudet, tulisi ensin neuvotella lääkärin kanssa. Raskaana olevia naisia kehotetaan yleensä välttämään korkean lämpötilan saunoja. Alkoholi ja sauna ovat huono yhdistelmä, nestehukka ja heikentynyt harkintakyky lisäävät onnettomuusriskiä.

Mitä eroa on suomalaisella saunalla ja höyrysaunalla?

Suomalaisessa saunassa käytetään kuivaa lämpöä, tyypillisesti 70°C – 100°C, ja kosteutta lisätään ajoittain heittämällä vettä kuumennetuille kiville (löyly). Höyrysauna toimii alemmissa lämpötiloissa, mutta lähes 100 % kosteudessa. Fysiologiset vaikutukset ovat päällekkäisiä, mutta suomalainen saunaperinne perustuu kuivaan lämpöön, ja suurin osa saunan terveyshyötyjä koskevista tutkimuksista on tehty suomalaisen mallin mukaan.

Auttaako sauna laihduttamisessa?

Saunan käyttö ei suoraan aiheuta merkittävää rasvanpudotusta. Välittömästi saunomisen jälkeen menetetty paino on nestettä, joka palautuu nesteytyksellä. Säännöllinen saunominen kuitenkin tukee sydän- ja verisuoniterveyttä sekä aineenvaihduntaa, parantaa unta ja vähentää stressiä, ja se voi helpottaa aktiivisen elämäntavan ylläpitämistä. Epäsuorat vaikutukset kehonkoostumukseen ajan mittaan ovat todellisia, vaikkakin vaatimattomia.

Miksi saunaperinne on säilynyt?

Kolme miljoonaa saunaa Suomessa ei syntynyt sattumalta. Perinne säilyi, koska se toimii fyysisesti, sosiaalisesti ja psykologisesti. Tieteeltä on kestänyt aikansa saada kiinni, mutta suunta on johdonmukainen: säännöllinen saunominen, suomalaisella tavalla, on hyväksi useilla mitattavilla tavoilla. Se, että suomalaiset ovat tienneet tämän ilman tutkimusta, on ehkä kaikkein suomalaisin asia siinä.

101 Very Finnish Problems alkoi luettelona havainnoista suomalaisesta elämästä. Siitä tuli kirja, koska havaintoja tuli jatkuvasti lisää.